Kesäksi biksukuntoon, vaikka henki menisi

Joka kevät se iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kesä ja bikinikunto. Ja vaikka siihen kuinka yrittää varautua koko alkuvuoden, yllättää se aina yhtä paljon. Tammikuun tipattomat ja helmikuun hipattomat ovat kaatuneet säälittäviin yrityksiin. Lehdet ja telkkari pullistelee toinen toistaan mahtavampaa ihmedieettiä, juoksukoulua ja peppu piukaksi-vinkkiä. Bikinit huutelevat kaapista nimeäsi ja olisihan se ihan kiva mahtua niihin kirkuvan vihreisiin kesähousuihinkin.
 

Kaksikymppisenä sitä sai pistellä poskeen pizzaa, pullaa ja herkkuja ilman, että se näkyi missään. Kolmenkympin korvilla ja kahden lapsen jälkeen alkoi pullat pikku hiljaa parkkeerata vyötärölle ja takapuoleen ihan huomaamatta. Herkuttelisin varmaan joka päivä, jos tietäisin että herkut ei kietoudu kroppaani. Nyt lusikoidaan rahkaa, mehukeittoa ja soijalesitiiniä naamariin, ja itse asiassa jopa nautitaan siitä. Herkutteluviikonlopun jälkeen mikään ei maistu niin hyvälle ja terveelliselle kuin kipollinen rahkaa. Tähän on tultu. Ruoka on sen parempaa, mitä paremmat ravintoarvot eli makrot siinä on.

Tortilla jauhelihalla, avokadolla ja kasviksilla

Hifistelyksikin tätä voisi kutsua, kun kituutetaan tällaisella ruokavaliolla. Minulle tämä on kuitenkin elämäntapa. Nautin siitä, että tiedän tasan tarkkaan, mitä syön kotona ja töissä aamupalalla; puoli purkkia raejuustoa tai rahkaa sekä täysjyväleipää kinkulla ja kasviksilla. Lounaaksi kauhon salaattibaarista kanasalaatin ilman mitään rasvaisia lisukkeita, päälle loraus oliiviöljyä ja balsamicoa. Juhlapäivinä voin kruunata salaatin palalla ruisleipää oliiviöljyllä valutettuna. Mitä luksusta. Päivällisellä voi jo sitten hieman prassailla  täysjyväpastalla tai -riisillä kalan ja kasvisten kera. Iltapalaksi protskua ja kasviksia sekä hintsusti hiilaria. Unohtamatta tietenkään rakkaita rasvoja avokadoa, pähkinöitä ja öljyjä.
 

Tähän jää koukkuun. Auta armias, jos poikkean ruokavaliosta tai jätän jotain syömättä. Hetken päästä saatan tunkea suuhuni vaikka puoli valtakuntaa. Siksi koen helpoksi syödä oikealla kellonlyömällä juuri oikean ruuan. Osaan nykyään olla itselleni myös armollinen. Silloin tällöin herkuttelu ei maata kaada, mutta työpaikan pulliin en sorru. Pala tummaa suklaata selättää pahimman makean himon. Arkena noudatan tiukkaa linjaa, mutta viikonloppuna annan itselleni luvan joskus herkutella. Kipollinen jätskiä silloin tällöin ei maailmaa kaada, kunhan sitä ei kauho litraa kerralla nassuun.

Ihanan raikas ja terveellinen smoothie

Syön ympäri vuoden terveellisesti ja aina kesän korvilla otan  pienen pikadieetin. Joku saattaa todeta tähän, että sähän nyt aina olet niin hoikka. Fiilis lähteekin omasta itsestä ja onko sulla hyvä olla. Itselläni kyseessä on yleensä pari kiloa "talvivarastoa", jotka aina keväällä on kiva karistaa ja kiinteyttää, jotta kesällä on kevyempi olla. Kesän grillailut ja viinilasilliset palauttaa kropan kuitenkin syksyä kohti samaan pisteeseen eli pysytään balansissa ympäri vuoden.
 

Itselleni kuukauden kuntoilu- ja dieettikuuri yleensä riittää. Silloin täytyy olla vain täysin valmis luopumaan viikonloppuherkutteluista ja pitämään päätöksensä loppuun saakka. Parhaiten onnistuu, jos puoliso tai kaverikin lähtee projektiin mukaan ja
syö samoja sapuskoja sekä kuntoilee kanssasi. Silloin voi jakaa tuskan ja tulokset yhdessä toisen kanssa. Ja mikäs sen yhdistävämpää, kun kokkailla yhdessä kanasalaattia ja juoda yhteiset proteiinipatukkakahvit juoksulenkin jälkeen.

Kaljaa vai kahvakuulaa :)?

Mikä siitä dieetistä tekeekin  sitten niin vaikeaa? 30 päivää elämästä ei ole kauhean pitkä aika. Kropan  kestää tottua uuteen ruokavalioon ja muutokseen pari viikkoa. Sen jälkeen kiljuva nälkä ja mieliteot ovat hävinneet. Kaksikin kuukautta dieettiä voi hujahtaa hetkessä, jos pitää hiilaritankkauksen välissä. Kaikki lähtee omasta päästä.  Säännöllisellä kuntoilulla ja tarkalla ruokavaliolla saa hyviä tuloksia aikaan jo kuukaudessa. Nesteet ja turvotus poistuu kropasta ja useita senttejä karisee pois. Yhtäkkiä huomaat, että lempipöksysi sujahtaa hetkessä jalkaasi.  Ja se fiilis dieetin jälkeen, kun saat taas syödä, sitä ei voita mikään. Ei edes purkillinen sitä kuuluisaa rahkaa.

Joten eiköhän tehdä yhdessä päätös, että pistetään kaikki herkut kuukaudeksi pannaan pääsiäisen jälkeen. Ennen sitä kuitenkin herkutellaan vähän pashalla ja suklaamunilla. Ootko messissä?

Sushia koko suvulle

Sushi, tuo ihanan koukuttava kalaherkku. Olen tehnyt sushia jo monet kerrat. Joka kerralla sitä huomaa olevansa taitavampi sushinrullaaja kuin ennen. Tällä kertaa sain valmistaa ison määrän sushia myytäväksi. Tovihan siinä vierähti, mutta lopputuloksessa silmä lepää, vai mitä?

Sushin teko ei ole vaikeaa, ehkä hieman aikaa vievää. Vaikeinta on saada riisi onnistumaan. Riisihän on se sushin tärkein osa  tuoreen kalan ohella. Tähän asti en ole ymmärtänyt, miten riisin voi mokata. Tärkeintä on pitää koko kiehumisen ajan kansi kiinni, jotta höyryt ei pääse pois kattilasta. Ensimmäisellä kerralla riisini meni ylikypsäksi, vaikka valmistin riisin mielestäni saman lailla kuin ennen. Syyksi keksin, että keitin riisin kylmätilassa, joten riisin kiehuminen kesti kauemmin. Toisella kerralla valmistin riisin huoneenlämmössä, ja riisi onnistuikin paljon paremmin. Paras keino on keittää riisi lasikannellisella kattilalla, ettei kantta tarvitse välillä avata.

Itse valmistin tällä kertaa lohi-porkkana-kurkku-makeja ja siika-avokado-kurkku-makeja. Nigireissä käytin tuoretta tonnikalaa ja merilohta. Kalaa menee yllättävän vähän makeihin eli 250g riisimäärään varaisin max. 200g/kalalaji. Jos haluat valmistaa ylimenevästä kalasta kalapaloja dippaukseen, niin varaa kalaa vähän ylimääräistä.
 

 

Pääruoka kahdelle, alkuruoka neljälle

 

Näitä tarvitset:

- Sushiriisi 250g

- Norilevämatto paketti

- Riisiviinietikka, suola, sokeri

- Tuoretta kalaa, esim. lohi ja tonnikala

- Kasviksia, esim. kurkku, porkkana, avokado

- Wasabitahna

- Inkiväärilastut

- Makea soijakastike

- Bambumatto rullaamiseen

- Syömäpuikot syömiseen

 

Sushiriisin valmistus

1. Huuhtele 250g sushiriisiä siivilällä kylmässä vedessä kunnes vesi on kirkasta. Valuta.

2. Lisää 4dl vettä kattilaan, anna riisin seistä 10min. Kuumenna kiehuvaksi. Kun riisi alkaa kiehua, alenna lämpöä mahdollisimman pienelle ja hauduta 10 minuuttia avaamatta kantta.

3.Ota kattila liedeltä ja anna riisin vetäytyä kannen alla vielä n. 10 minuuttia. Älä vieläkään avaa kantta!

4. Sekoita 3rkl riisiviinietikkaa, 2rkl sokeria ja 1tl suolaa. Sekoita mausteliemi leikkaavin liikkein  riisin joukkoon kevyesti riisiä saman aikaisesti käännellen.
5. Anna riisin jäähtyä huoneenlämpöiseksi.

 

 

Makisushit

 

1. Makin täytteiksi sopii hyvin erilaiset tuoreet kalat, kuten lohi, siika, rapu, surimi ja tonnikala.
2. Kasviksiksi käy hyvin esim. kurkku, porkkana ja avokado.

3. Poista kalasta tarvittaessa ruodot. Suikaloi kalat ohuiksi viipaleiksi ja kasvikset pitkiksi norilevä-maton pituisiksi ohuiksi suikaleiksi. Ota kurkusta pehmeä keskusta pois ja käytä vain kova osa.

4. Aseta leväarkki bambumatolle kiiltävä puoli alaspäin ja pitkä sivu itseesi päin. Levitä ja painele jäähtynyt riisi leväarkille lämpimällä riisiviinivedellä kostutetuilla sormilla. Laita riisiä mahdollisimman ohut kerros. Jätä toiseen päähän n. 2cm tyhjä tila.
 

5. Paina toiseen päähän kevyt vako, johon asettelet pitkittäin kalasiivut ja kasvissiivut.

6. Lähde rullaamaan bambumattoa painaen samalla levärullaa. Kostuta levän tyhjä osa vedellä, jotta sushirulla menee tiukasti kiinni.

7. Jätä rullan saumakohta alaspäin odottamaan, kun teet muut sushit loppuun.
 

8. Leikkaa kuumalla terävällä veitsellä ensin päät rullasta pois ja sitten 2cm levyisiä paloja. Yhdestä rullasta tulee noin 8-10 palaa.

9. Nauti sushi tuoreena wasabin, soijakastikkeen ja inkiväärilastujen kera. Huom. inkiväärilastujen on tarkoitus neutralisoida suu eri kalalajien välissä.

 

 

 

Nigirisushit

 

1. Pyörittele kostutetuilla käsillä riisistä  soikion muotoisia riisipalloja.

2. Laita riisipallon päälle pieni nokare wasabia, jotta täyte pysyy paremmin päällä. Huom. wasabi on todella tulista, käytä varoen!
 

3. Leikkaa lohesta tai tonnikalasta ohuita suorakulmion muotoisia paloja.

4. Asettele kalapalat/rapu riisipallon päälle ja paina kevyesti.

5. Nauti tuoreena wasabin, makean soijakastikkeen ja inkiväärilastujen kera.

Valmistamiseen menee aikaa määrästä riippuen n. 1-2h. Itse valmistin 1500g riisiä eli näiden valmistamiseen kului neljä tuntia. Kotona teen yleensä 250g satsin ja siihen menee riisin keittämisen kanssa n. 1-2h aikaa. 250g:sta riisiä tulee noin neljä rullaa sushia. Viinilasi kädessä tämä on aika kivaa askartelua. Sitten voikin vetää ne kuuluisat sushiähkyt. P.s Sushi ja skumppa on oiva yhdistelmä.

 

Ei muuta, kun kokeilemaan :)

Tarvitseeko lapsen harrastaa, jos ei halua?



Kuva: Wikipedia/Christopher Bruno

Maanantaina jääkiekkoa, tiistaina jalkapalloa, keskiviikkona sählyä. Kuulostaako tutulta? Lapsilla on hyvä olla harrastuksia, jotta he pysyvät poissa pahanteosta, jotta he kehittyvät liikunnallisesti, oppivat toimimaan ryhmässä ja saavat virikkeitä elämään.

 

Entäpä alle kouluikäisten harrastaminen? Tarvitseeko pieni lapsi välttämättä harrastamista? Riittääkö lapselle leikkiminen ja pelaaminen omalla kotipihalla? Vaatiiko alle kouluikäinen päästä harrastuksiin useamman kerran viikossa ja osaako pieni lapsi oikeasti kaivata elämäänsä harrastuksia? Vai onko harrastaminen lähtöisin ennemminkin aikuisen halusta? Tarvitseeko lapsen harrastaa, jos hän ei sitä halua?

 

Meidän perheessä on kokeiltu jos jonkinmoista harrastusta. Sählyssä käytiin useampi kerta, kunnes turnaukset jännittivät niin, että itku pääsi pukuhuoneessa. Tässä kohtaa karkkien syöminen katsomossa houkutti paljon enemmän kuin pallon lätkiminen yleisön edessä. Sählyssä kävi kaksi parasta kaveria, siksi se tuntui turvalliselta ja mukavalta aloittaa. Parin kerran jälkeen oli jopa tuskaista saada viisivuotias lähtemään lauantai- tai sunnuntaiaamuna treeneihin. Ne kuulemma juoksuttaa siellä. Kotona yhdessä oli paljon kivempi olla.

 

Koripalloharrastus kaatui yhteen kertaan. Niin kauan se oli kivaa, kunnes alkoi joukkuepelaaminen. Kaverit rynni päälle ja töni. Oli mukavempi hessutella pelikentän laidalla kuin juosta tungokseen ottamaan palloa. Olihan sitä kiva käydä kokeilemassa perjantai-iltana tarha- ja työpäivän jälkeen. Tunnen poikani jo niin hyvin, että tiesin saman tien, että kerta jää viimeiseksi. Vaikka oli se kuulemma ihan kivaa, mutta ei niin kivaa kuin herkuttelu ja hauskat kotivideot kotona perjantai-iltana.

 

Mieheni innostus moottoriajoneuvoihin sai meidän pojan ajamaan pari kertaa motocrossiakin. Minä tietenkin tärisin kauhusta radan laidalla. Vaarallistakin vielä. Onnekseni motocross vaati aikamoista taitoa ja ajoneuvon hallintaa, joten sekin harrastus kaatui kahteen kertaan. Hyvä niin, liian vaarallista meidän pojalle, pahimmassa tapauksessa halvaantuukin vielä.

Kolmen harrastuskokeilun jälkeen totesin, että meidän poika on onnellinen ilman harrastuksia. Kyllä, hän harrastaa ja paljon, mutta omalla kotipihalla, lähileikkipuistossa ja kotitiellä. Hän pelaa sählyä naapureiden kanssa, potkii palloa leikkipuistossa ja pelaa koripalloa monitoimikentällä. Pyöräileekin vielä joka päivä pää hiessä. Silti joka paikassa kysytään, harrastaako teidän pojat mitään? Harrastuksia voi olla, ilman että kuskaa lapsia monta kertaa viikossa harrastuksiin. Harrastuksia on jokapäiväiset pelit ja leikit kotinurkissa. Siellä harrastaminen on leikkiä, ei kilpailua toista vastaan. Siellä lapsi saa harrastaa rauhassa, ilman että joku käskyttää juoksemaan. Ilman jännitystä turnauksista, jotka alkavat melkein heti harrastuksen aloittamisesta. Ilman pelkoa siitä, että on joukkueen huonoin, eikä saa maaleja. Itse en ainakaan pysty pakottamaan pukuhuoneessa itkevää lastani pelaamaan.

 

Kun ystäväkirjoissa kysytään harrastuksista, poikani vastaa saman tien, että en harrasta mitään. Hänellekin on iskostunut päähän, että harrastaminen on vain sitä, jos käy jossain säännöllisesti harrastamassa. Kyllähän aikuinenkin voi sanoa harrastavansa, vaikkei kuuluisi mihinkään seuraan tai joukkueeseen. Harrastuksena voi olla juokseminen, pyöräily, salitreenit tai mikä vaan. Silloin myös lapseni harrastaa pyöräilyä, pallolajeja ja sählyä. Ja ylpeänä ne ystäväkirjaan rustaammekin. 

Olen armahtanut itseni ja lapseni. Minulla ei ole stressiä siitä, että meidän pojat ei pelaa lätkää junioriliigassa, futista lähijoukkueessa  tai omista vihreää vyötä karatessa. Meidän pojat nauttii liikunnan riemusta joka päivä ilman pakollisia aikatauluja ja kuskaamisia treeneihin. Ne ajat tulevat vielä varmasti ja kieltämättä itsekin nautin, kun iltaisin ja viikonloppuisin on enemmän aikaa koko perheelle. Sitten, kun poikani aloittaa koulun ja innostuu itse oma-aloitteisesti jostain lajista, niin sitten uskallan minäkin innostua. Siihen asti nautin yhteisistä koko perheen pelihetkistä, joissa lapset voivat nauttia aidosti liikkumisen riemusta ja välillä epäonnistuakin.

Ja tarkoitukseni ei ollut kritisoida niitä, joiden lapset harrastaa. On varmasti lapsia, jotka osaavat itse ilmaista kiinnostuksensa johonkin lajiin. Pohdinkin omasta ja meidän lasten näkökulmasta, että tarvitseeko harrastaa, jos siihen ei ole oma-aloitteista innostusta?



Vartin pikatreenit

Haluaisitko sinäkin kuntoilla, mutta koko ajan on kiire, eikä päivästä tunnu löytyvän millään aikaa tunnin treeneille? Ipanat roikkuvat jaloissa, eikä lastenvahtia ole mailla halmeilla? Silloin vastaus on HIIT-treeni. Tuo ihanan intensiivinen koko kropan koville laittava vartin pikatreeni. Ei muuta, kun treenivaatteet niskaan, pullo vettä kouraan ja hikipyyhe messiin. Nyt mennään. Omaan olohuoneeseen, takapihalle tai vaikkapa leikkipuistoon.

 

Itse aikoinaan koukutuin HIIT-treeneihin sen nopeuden ja tehokkuuden vuoksi (High Intensity Intervall Training). Treenit tunnetaan myös nimellä intervallitreenit. Miten muka vartissa saa hien pintaan? Treenien ideana on vetää vartti ihan täysillä. Niin täysillä, että sykkeet on tapissa vielä pitkään treenien jälkeenkin. Varttiin on hyvä yhdistää pieni alkulämmittely (n. 5-10min) vaikka hyppynarulla hyppien tai jos teet treenit ulkona, niin rappusia juosten tai maassa pomppien.

 

 

Hiit-liikkeet

 

Valitse seuraavista liikkeistä kolme tai neljä:

 

• Kyykkyhyppy
• Punnerrus
• Heilautus kahvakuulalla
• Vatsarutistus nopealla tahdilla
• Askelkyykkyhyppy
• Burpee
• Boksihyppy

 

30/30-taktiikka

 

Treenin voit rakentaa kahdella eri tavalla. Voit tehdä treeniä aikaa vastaan eli lataat puhelimeen HIIT-sovelluksen, joka puhaltaa pillillä sinulle ajat. Asetat työajaksi 30 sekuntia ja 30 sekuntia lepoa. Teet siis yhtä liikettä 30 sekuntia ja lepäät 30 sekuntia, sitten siirryt seuraavaan liikkeeseen. Jatkat näin kaikki liikkeet läpi, jonka jälkeen kierros alkaa alusta. Kierroksia voit tehdä kuntosi mukaan 3-5. Ajat voi asettaa oman kunnon mukaan. Jos suhde 30/30 tuntuu liian rankalta, niin pidennä lepoaikaa tai tee toistoja suhteessa 15/30.

Treeniä pystyt säätelemään kuntosi mukaan, alkuun viiden minuutin treenikin voi riittää. Pian huomaat, että pystyt vetämään pidemmätkin treenit kevyesti. Treeniaika kannattaa pitää kuitenkin maksimissaan 15-20 minuutissa. Tarkoituksena HIIT-treenissä on vetää liikkeet täysillä alusta loppuun. Treenin lopussa puuskutus on taattua ja sykkeet huitelevat pilvissä. Mutta sitä ei kannata säikähtää, se kuuluu  asiaan. Hapenottokyky paranee ja kunto kasvaa kohisten.

 

Toistomäärät

 

Toinen tapa on tehdä treeniä toistomäärillä. Eli valitset 3-4 liikettä ja toistomääräksi otat 15 toistoa. Teet kaikki valitsemasi liikkeet putkeen 15 toistoilla, jonka jälkeen pidät minuutin tauon. Kierrosmääriä voit tehdä kuntosi mukaan 3-5. Aluksi kolme kierrostakin voi olla riittävä, ja kunnon kehittyessä voit nostaa kierrosmäärän viiteen. Toistoja voi tehdä myös alenevissa sarjoissa eli ensimmäisellä kierroksella 20 toistoa, toisella 15, kolmannella 10. Vain mielikuvitus on rajana. Pääasia, että liikkeet on sykettä nostavia ja ne tehdään täysillä.

 

Intervallia juosten

 

Intervallitreenit voi yhdistää hyvin myös juoksulenkkeihin.  Juoksussa on hyvä kuunnella kroppaa eli juosta niin kauan täysillä, kun jaksaa ja palautella niin, että hengitys tasaantuu ja jatkaa siten viisi kierrosta. Parhaita paikkoja tähän on ehdottomasti mäkiset juoksupolut tai pururadat. Porissa ehdottomasti paras paikka intervalleille on Ruosniemen pururata. Mäkitreeneissä juokset mäkeä ylös täysillä ja palauttelet alamäen. Tätä toistat kunnosta riippuen 3-5 kierrosta. Loppu matkan voitkin sitten kävellä tai kevyesti hölkätä. HIIT-treeniä voit soveltaa hyvin myös uintiin, kuntopyöräilyyn, hiihtoon, oikeastaan mihin vaan aerobiseen lajiin.

 

Venyttelyt ja jälkipoltot

 

Treenin loppuun on hyvä jäähdytellä ja tehdä huolelliset venyttelyt. Varsinkin hyppyliikkeet polttavat aika kivasti reisiä ja takamusta, joten seuraavana päivänä on hyvä varautua ankkamaiseen kävelyyn.

 

Treenin jälkeen on turha säikähtää, jos sykemittari näyttää vain kahtasataa poltettua kilokaloria. HIIT-treenin tehokkuus piileekin sen jälkipoltossa. Elimistö käy ylikierroksilla vielä monta tuntia treenin jälkeenkin ja rasva palaa vielä sohvalla maatessa. Koska intervallitreenit ovat niin tehokkaita ja niissä mennään sykkeiden äärirajoilla, niitä olisi hyvä tehdä viikossa maksimissaan kaksi kertaa. Näin keväällä on ihanaa tuoda treenit sisältä ulos. Mikäs sen hienompaa, kun treenit kulkevat mukana, minne ikinä menetkin.

 

Sainko houkuteltua sinut pois sohvalta?

Ei muuta, kun hiki pintaan ja hiittaamaan ;)

 

Tervetuloa blogiini

Tervehdys kaikille uusille lukijoilleni ja tervetuloa seuraamaan uutta hyvinvointi-blogiani. Innostuksen tähän blogiini sain omasta terveysintoilusta, joka kasvaa välillä niin suuriin mittasuhteisiin, että on kiva päästä jakamaan tätä elämäntapaa muidenkin kanssa.

Olen reilu kolmekymppinen kahden pienen pojan äiti. Arkeni ja viikonloppuni ovat siis täynnä vauhtia, eikä päivistä hetken hiljaisuutta löydy. Minulle tärkeää on arjen pienet askareet. Askareet, joista on matkan varrella tullut minulle harrastus. Rakastan ruuanlaittoa, erilaisten reseptien ja uusien makujen testaamista. Terveysintoilun myötä rakkauteni terveellisiin ruokiin ja välipaloihin on kasvanut entisestään. Hienointa ruuanlaitossa on ehdottomasti lopputulos ja palaute, miten hyvin on siinä onnistunut. Se, kun kaksi naperoa pistelee sinun tekemiä proteiinipannareita naamariinsa posket pulputen. Tai, kun aviomies kehuu ruuan olevan ihan ravintolatasoista.

Toinen ja ehkä tärkein henkireikäni on kuntoilu. Olen pienestä tytöstä asti ollut kova urheilemaan. Kaapista löytyy jos jonkinmoista mitalia hiihdosta yleisurheiluun. Tavoitteena oli tietenkin aina kulta, mutta kyllä muutama hopea ja pronssikin on mitalivarastoon kilahtanut. Urheilijaa minusta ei kuitenkaan koskaan tullut, mutta onneksi urheiluinnostukseni on seurannut mukana läpi elämän. Myös kilpailuvietti nostaa välillä päätään.

Tällä hetkellä olen urheilun moniottelija. Yksi laji saa minut nopeasti kyllästymään, joten tykkään vaihdella lajeja fiiliksen mukaan. Kevätauringon raottaessa silmiään, nappaan eteisestä juoksutossut ja lähden paljaalle asfaltille juoksemaan. Aah, sitä fiilistä. Pienenä keväässä oli parasta, kun sai laittaa jalkaan uudet lenkkarit ja tuntea kuivan asfaltin jalkojen alla. Sama pätee edelleen. Kahvakuulia minulta löytyy kotoa isompikin arsenaali. Kahvakuulat mahdollistavat tehokkaan kuntoilun omassa olohuoneessa sillä välin, kun lapset katsovat piirrettyjä. Osaavat he toki jo olla häiritsemättä äitiä, kun tietävät murisevan mutsin olevan vastassa.

Omistan myös salijäsenyyden, niin kuin jokaisen kunnollisen suomalaisen kuuluu. Mutta sitä käytän vaihtelevasti ajan niin salliessa. Kahden lapsen äitinä olen oppinut soveltamaan kuntoiluni tähän elämäntilanteeseen. Yrittäjinä ei aina ole mahdollista päästä lempitunnilleen silloin, kun haluaa. Silloin lempitunnin voi tuoda omaan kotiin tai vaikka leikkipuistoon. Miltä kuulostaisi hyppytreenit leikkipuistossa? Tai crossfittreenit omassa autotallissa?

Aikoinaan hieman hymyilin miehelleni hänen kantaessa postimyynnistä kuntosalilaitteita autotalliimme. Laitteet pölyttyivät tallissa useamman vuoden, mutta nykyään kotisalimme on saanut aktiivisen käyttäjäkunnan omista perheenjäsenistä. Mikäs sen hienompaa, kun astella omalle salille silloin, kun haluaa. Kukaan ei ole häiritsemässä, eikä varaamassa laitteita ennen sinua. Liikkeiden välissä voi irrotella hölmöillä tanssimuuveilla, ilman että joku pitää sinua hulluna. Uusimpana villityksenä kotisali muuntui crossfitsaliksi ostaessamme kattoon leuanvetotangot ja voimistelurenkaat. Ja mikä parasta, lapsetkin viihtyvät. Äidin vetäessä maastavetoja ja leukoja, voi lapset leikkiä apinaa renkailla.

Siis juoksua, kahvakuulaa, intervalleja ja salitreenejä. Niistä on minun viikkoni tehty. Crossfitiin hurahdin viime syksyllä sen intensiivisyyden vuoksi. Kävin alkeiskurssin ja tällä hetkellä sovellan crossfitiä omiin treeneihini. Eli teen monimuotoista toiminnallista harjoittelua. Kunto-ohjelmiakin yhdistelen fiiliksen mukaan. Pääasia, että kunto kasvaa ja mieli pysyy virkeänä. Ja onhan se hienoa, kun huomaa jaksavansa nostaa enemmän rautaa ja juoksevansa vakiolenkkinsä nopeammin.

Mahtuu minun elämään paljon muutakin. Rakastan shoppailua, matkustelua ja ystävien kanssa juoruilua. Perheen kanssa mökkeillään ja veneillään kesäisin. Talvisin luistellaan, lasketellaan ja hiihdetään. Välillä maataan vaan verkkareissa sohvalla ja katsotaan hauskoja kotivideoita herkkukipot sylissä. Viikko kruunataan lempisuklaalla ja lasillisella lempiviiniä. Ei elämä niin tiukkapipoista ole. Arkena kuitenkin tulee hyvä olo, kun syö ruokavalion mukaan, karttaa sokeria, vaaleaa viljaa ja turhia hiilareita. Silloin myös viikonloppuherkuttelut ei kolkuta niin paljon omaatuntoa. Tämä toimii omalla kohdallani parhaiten. Eikä lapsillekaan tule sokeriövereitä muuta kuin karkkipäivinä lauantaisin.

Kuntoilua & Kulinarismia tulee käsittelemään kaikkea terveellisestä ruuasta treenailuun. Herkullisia reseptejä, tehokkaita treenivinkkejä ja yleistä höpinää hyvinvoinnista ripauksella lapsiperhearkea. Hyppää tämän urheiluhullun matkaan, niin tehdään elämästä entistä energisempi.